Janne

Kommentoinnista

Tue, 23 Jun 2009 20:02:16 +0300

Ohjelmistopäivityksen jälkeen päätin jättää avoimeksi mahdollisuuden kirjoitusteni kommentointiin. Kommentin jättäminen edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä ja sisään kirjautumista. Anonyymiä kommentointimahdollisuutta ei siis ole. Katso myös sääntöni.

Rekisteröityminen

Fri, 02 May 2008 20:34:16 +0300

Olen jättänyt mahdollisuuden rekisteröityä jäseneksi tälle sivustolle. Rekisteröitymällä voit:

1§ Kirjoittaa foorumille kysymyksiä minulle tai kommentteja mistä ikinä haluat.

2§ Kommentoida joitakin kirjoituksiani, jos olen antanut mahdollisuuden siihen.

Koska tämä on minun oma kotisivuni, niin edellytän rekisteröitymistä syystä että:

1. Haluan kontrolloida kuka täällä kirjoittelee. Potkin siis pois sellaiset, jotka syystä tai toisesta käyttäytyvät sen ansaitakseen. Saatan potkia pois myös, jos et muuten miellytä. Valitusoikeutta ei ole.

2. Lähdekoodissa on mahdollisuus rekisteröitymiseen, enkä sitä halua estää.

Yleiset käyttösäännöt sivustollani:

1. Kirjoittaminen foorumille ja juttujeni kommentointi edellyttää rekisteröitymistä jäseneksi. Rekisteröityessä tietokantaani tallennetaan käyttäjätunnus, sähköpostiosoite ja salasana. Henkilötietolain vuoksi kerron vielä, etteivät muut kuin minä pääse käsiksi tietoihin (pl. mahdolliset tietomurrot, joille en voi mitään). Tietokantaan on rajoitettu pääsyoikeus ja siinä on salasanasuojaus. Minä en käytä tietoja muuhun kuin jäsenten asiallisuuden tarkkailuun, en siis myy sähköpostiosoitetta spämmääjille. En myöskään kirjoittele turhia sähköpostiviestejä itse, saatan kuitenkin testata sähköpostiosoitteen toiminnan. Huomaa myös, että pääsen näkemään tietokannassa olevan salasanan selväkielisenä, joten älä käytä maailman tärkeintä salasanaasi. Lupaan kuitenkin kaikesta huolimatta, etten käytä salasanaasi väärin. Antamaasi sähköpostiin voidaan lähettää salasana, jos se on unohtunut.

2. Tämä on yksityinen sivusto, joten minä päätän kenellä on oikeus tänne kirjoitella. Halutessani voin siis poistaa tai stilisoida juttusi.

3. Törkeiden juttujen kirjoittaminen on kielletty. Jos haluaisin tänne törkeitä juttuja, niin kirjoittaisin niitä itse. Törkeät jutut poistetaan tai stilisoidaan ja kirjoittaja mahdollisesti potkitaan pois.

4. Kritisoida saa, haukkua ei. Varsinaisen haukkumisen tulkitsen törkeäksi jutuksi (ks. kohta 3).

5. Minä päätän millainen juttu luokitellaan törkeäksi.

6. Törkeän jutun uudelleenkirjoitus poistamisen jälkeen aiheuttaa poispotkimisen, sori vaan.

7. Saatan käyttää törkeästi mielivaltaa tänne kirjoitettuihin juttuihin ja mahdollisesti jäseneksi yrittäviin. Vrt. kohdat 2 ja 5.

8. En (todennäköisesti) vastaa kysymyksiin työstäni tällä sivustolla. Yrittää saa (vrt. kohta 5).

9. Utelut salaiseksi luokitelluista asioista: vrt. kohta 5.

10. Valitusoikeutta kohtien 2-9 mukaisesta kohtelusta ei ole, paitsi minulla. Pui nyrkkiä taskussa ja kestä se kuin mies (ei ole tarkoitus olla seksisti, vaan tämähän on se vanha sanonta). Toinen vaihtoehto on lähettää minulle sähköpostia ja anella armoa. Sellainen saattaa jopa huvittaa minua ja jos minua huvittaa kovasti, saatan antaa armon käydä oikeudesta ja palauttaa kirjoitusoikeutesi. Varo kuitenkin tulevia juttujasi siinä tapauksessa, sillä joudut tarkkailuun.

Linkkejä

Mon, 04 Feb 2008 21:13:23 +0200

Kirjoitan tänne jossain vaiheessa vielä lisää joitakin itseäni kiinnostavia linkkejä ympäröivään tietoavaruuteen.

Rakkaan vaimoni kirjoituksia

Tämän sivuston pohjakoodit:
EggBlog
PHP guestbook

Aikaansaannoksiani internetissä:
ikivanha kotisivukyhäelmäni

Leivän tuo pöytään:
Rajavartiolaitos

Kuka?

Fri, 01 Feb 2008 21:24:15 +0200

Opistoupseeri (RVL), insinööri (TAMK, lentokonetekniikka), teekkari (TTY Pori, tuotantotalous).

Harrasteina opiskelu, metsästys, tietokoneiden kanssa puuhastelu, puutyöt, lukeminen, joutenolo, jne... Jep. Nukun liian vähän. Pari tuntia lisää vuorokauteen olisi saatava, sanon minä!

sähköposti: janne@grotenfelt.net

skype: janne.grotenfelt

Kesäistä jupinaa

Wed, 30 Jun 2010 21:22:08 +0300

Juhannus on juhlittu ja päivät ovat alkaneet lyhentyä, jälleen kerran. Juhannuksen juhlinta ei meillä ollut kovinkaan merkittävä tapahtuma. Sain kuitenkin grillikauden avattua. Peuran ulkofileen pätkä muuttui pakasteesta suussa sulavaksi loikoiltuaan hetken ajan grillin lämmössä.

Ikonimaalauskurssia lukuunottamatta tämä alkukesä on mennyt melko tavanomaisesti. Enimmäkseen olen töiden jälkeen ollut aivan pihalla koirulaisten kanssa. Koirat juoksentelevat ympäri aitausta samalla kun minä ruokin hyttysiä. Keinuun tekaisin pienen ilmeenkohotuksen vaihtamalla siihen uuden katoksen. Nyt on hyvä istuskella ja ihmetellä koirien vauhtia.

Kesäkuun toisella viikolla vietimme jälleen rakkaan vaimoni kanssa aikaa Kylä-Klemelän taidekoululla Raision työväenopiston ikonimaalauksen kesäkurssilla. Sain viimeisteltyä viime syksynä aloittamani Kristus Kaikkivaltias ikonin. Siinä olikin melko suuri työ, onhan lautakin kutakuinkin A3-kokoa, eli 40x30 cm. Uusina asioina tuossa kokeilin kultauksen alle kaivertamista. Aika hyvin onnistuin mielestäni saamaan haluamani kuvion esille. Seuraavaksi pitää tuo ikoni vielä öljytä, niin kestää sitten paremmin aikaa.

Ehdinpä jopa aloittaa uuden maalaustyönkin. Seuraavana työn alla on Mirhantuojanaiset, eli yksi pääsiäisikonimalleista. Rakas vaimoni on kovasti otettu mallikuvani pastellisävyisistä väreistä. Toivottavasti pääsen syksyllä jälleen jatkamaan tuota maalaustyötä.

Laitetaanpa tähän lopuksi vielä kuva Kristus-ikonistani, valitettavasti kuvaus ei ole kovin hyvin onnistunut:

Rajoittamista

Mon, 31 May 2010 21:02:21 +0300

Tässä taannoin saimme rakkaan vaimoni kanssa ajatuksen sallia koirulaisillemme hieman vapautta. Liika vapaus sai kuitenkin noiden ovelien pikku otusten päättelemään reviiriinsä kuuluvan myös naapurin piha-alueen. Vapautta piti siis alkaa rajoittaa. Niinpä tässä taannoin tiemme vei rautakauppaan tarvikehankintoihin. Toissa viikonloppuna otin ensimmäiset askeleet rajoittamisen tielle. Sekoittelin muutaman säkillisen valmisbetonia veden kanssa ja kippasin seoksen pihalle kaivamaani kuoppaan. Sekaan pari pätkää harjaterästä ja pari tolpanjalkaa. Sitten vain odottelemaan betonin kovettumista. Muutama sateinen päivä helpotti, ei tarvinnut valuani kastella erikseen.

Viime perjantaina vietin muutaman tunnin ulkona käytellen rautakankea ja lekaa. 30 kestopuutolppaa löysi paikkansa nurmikkomme ympäriltä. Tolppiin naputtelin kiinni aitaverkkoa ja niin alkoi aitaus hahmottua. Lauantaina satoi, eikä minua huvittanut tällä kertaa kastua, joten käytin sunnuntaipäiväni aitauksen viimeistelyyn. Porttia varten tolpat betonirakennelmani tolpanjalkoihin kiinni. Seuraavaksi portin saranoiden virittely kohdilleen ja vielä lopuksi portille lukitussysteemi. Kun vielä lopuksi naputtelin aitaverkon portintolppiin olikin urakkani ohi ja käyttövalmis aitaus valmis. Tosin jätin pari pikkuhommaa vielä myöhäisempään ajankohtaan: aitatolppien tasamittaisiksi pätkiminen ja parin mahdollisen karkuaukon paikkaaminen. Epätasaiseen maastoon kun on vaikea laittaa suoraa aitaa siten, ettei ovela koirulainen sieltä ensin päätään ja sitten loppuosiaan toiselle puolelle ujuttaisi. Tosin eivät ole ainakaan vielä huomanneet moista mahdollisuutta juoksennellessaan.

Aitauksen koeajo tapahtui hieman keskeneräisenä jo lauantaina. Silloin piti vain huolehtia siitä, etteivät karvakorvat livahda portista ulos, portissa kun ei ollut vielä valmiina kuin reunatolpat. Hihnasta vapauduttuaaan karvakorvat säntäsivät vanhasta tottumuksesta heti kohti tontin rajaa ja naapuria, mutta huomasivat esteen kuitenkin ajoissa ja laukkasuunta vaihtui aidansuuntaiseksi. Kaikesta päätellen kuitenkin tällainen rajoitettukin vapaus pikkukoirille kelpasi. Ainakin vauhtia riitti.

Tänään kävelylenkin päätteeksi jälleen kerran päästin koirat irti aitauksessa ja pienen harjoittelukierroksen jälkeen vauhti kasvoi jälleen hurjaksi. Niisku pitkine jalkoineen on kiistaton pihan nopeuskuningatar, mutta hyvänä kakkosena kirmasi Nuppu, joka hieman kurveja oikoen koetti pysytellä kaverin vauhdissa.

On varsin virkistävää seurata, miten pienet koirat kokevat vauhdin hurmaa juostessaan varmasti kovempaa kuin koskaan aiemmin. Toinen mielenkiintoinen piirre on tietysti se, miten väsymys valtaa pienet koirat. Silloin ne käpertyvät pedilleen kerälle kylki kyljessä ja pieni tuhina alkaa kuulua. Uniset päät nousevat seuraamaan, jos sattuu vierestä poistumaan. Uni karisee kuitenkin nopeasti, jos tuulikaapin ovi avataan. Silloin alta aikayksikön pari vilkasta karvakasaa jalkojen juurella pyörimässä. Oven avautuminenhan saattaa tarkoittaa uusintakierrosta rajoitetussa vapaudessa.

Hauskaa Wappua!

Fri, 30 Apr 2010 19:40:54 +0300

Tänään monet suomalaiset, etenkin opiskelijat juhlivat vappua. Huomenna vapun päivänä siis monellekin kelpaa silliaamiainen yrityksenä olon parannukseen.

Itse en ajatellut tänäkään vuonna kovin tätä juhlaa mitenkään yltöpäisesti viettää. Ehkä kuitenkin pitäisi huomenissa vaikkapa ottaa lasi tai pari kuohuviiniä. Ja tiedä hänestä vaikka tänäänkin intoutuisin jonkinlaisen pikku snapsin kumoamaan. Huomenna voisin kuitenkin taas hieman peuraa paistella ja sillehän toki sopisi punaviini seuralaiseksi. Joten siitähän se taas lähtee, vapun vietto.

Miten tahansa juhlitkin, tai vaikka et juhlisikaan, niin oikein hauskaa vappua!

Kevättä ilmassa

Wed, 31 Mar 2010 19:48:43 +0300

Kevät on saapumassa. Sen huomaa aamuisin, kun pihalle jäänyt lumi on muuttunut kantavaksi. Kevään merkkejä ovat myös lumen muuttuminen loskaksi. Linnutkin ovat heräilemässä kevääseen. Talitintit ovat jo pitkään lauleskelleet titityytään.

Alkuviikolla totesin muuttolintujen esijoukkojen saapuneen. Töyhtöhyypät ovat jälleen ilonani työmatkoillani, lennellessään peltojen yllä. Kovin hääppöiset oltavat ei kuitenkaan niilläkään lie. Kovin on vielä lumisen näköiset peitteet pelloilla. Sieltä lumen ja jään keskeltä nuo töyhtöpäät kuitenkin koettavat elantonsa kaivella.

Myös hanhien muutto on alkamassa. Ensimmäiset parvet olen nähnyt töyhdöllisten siivekkäiden ohella peltoja penkomassa. Autolla ajaessa ei tietenkään mihinkään täydelliseen tunnistustulokseen yleensä pääse, mutta kuvittelisin kyseessä olleen merihanhien. Tänä aamuna bongasin myös kolme joutsenta. Etäisyyttä oli niihinkin, mutta silti arvelisin laulavaisten olevan liikkeellä. Autossa kun ei saa kuulovahvistusta näkemälleen.

Varma kevään merkki on myös pääsiäisen saapuminen. Tämä Herran pääsiäinenhän onkin meille ortodokseille suuri juhla. Siksi onkin mukavaa huomenna Suurena torstaina pitää vapaapäivää. Ensi viikon olen jälleen lomalla, joka tälläkin kertaa tulee todelliseen tarpeeseen. Olen ollut varsin väsynyt vaativan työprojektin kurimuksessa. On mukavaa levätä viikko, jonka jälkeen on taas hyvä palata uusin voimin projektin kimppuun.

Mieleni minun tekevi

Sun, 28 Feb 2010 23:35:58 +0200

Se on nuori Joukahainen
sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tieän mä tiaisen synnyn,
   tieän linnuksi tiaisen,
   kyyn viherän käärmeheksi,
   kiiskisen ve'en kalaksi.
   Rauan tieän raukeaksi,
   mustan mullan muikeaksi,
   varin veen on vaikeaksi,
   tulen polttaman pahaksi."

Näilläkin sanoilla yritti Joukahainen esittää olevansa kova jätkä Väinämöisen edessä. Ottipa kuitenkin vaka vanha Väinämöinen ja lauloi nuorukaisen suohon. Väinämöinen tunsi syntyjä syviä huomattavasti Joukahaista paremmin.

Näin Kalevalan päivän kunniaksi on mukava hieman muistella noita Lönnrotin kansalliseepokseksemme kasailemia runoiluja. Kalevalasta minulla on yleensä päällimmäisenä lapsuudenmuistona olevat koulutelevision lähettämät animaatiot, joissa paperista revitty vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen, leukojaan heilutteli.

Kalevalaa paljon hauskempi kirja on Jari Tammen kirjoittama Kalevan solki. Siinä Tammi saa Kalevalan runot elämään kirjoittamalla tarinan, joka voisi olla vaikka tarina Kalevalan runojen syntytapahtumista. Ehkä siis Tammi voisikin sanoa kalevalaisittain vaikka jotenkin näin:
   "Tieän mä Kalevalan synnyn,
    tieänpä runoiksi Kalevalan,
    tarinoiksi varsin kerrotuiksi,
lauletut kirjaksi kerätyksi."

Enpä tiedä olisiko minusta tuollaisia runoja rustaamaan, tämäkin tuli jostain yhtäkkiä. Ehkä joku muu voisi keksiä paremmankin.

Kalevalaa en muuten olekaan pitkään aikaan lueskellut, ehkä pitäisi. Sen sijaan olen lueskellut paljon kevyempää ja viihteellisempää kirjallisuutta. Viimeisimpänä Isabel Allenden kirjoittaman Zorron tarinan. Se on viihteellinen tarina legendan synnystä varsin mukaansatempaavasti kirjoitettuna. Zorro syntyy nuoren pojan mielikuvituksessa ja kehittyy ajatuksesta todelliseksi.

Opinpa vielä tuosta kirjasta, espanjaa kun en osaa, zorron tarkoittavan kettua. Oppia ikä kaikki, sanovat vanhat ja viisaat.

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Sun, 31 Jan 2010 22:58:54 +0200

Vuosi on jo pitkällä, enkä ole saanut tänne vielä kirjoitettua. Täytyy siis tehdä se heti, jotta vielä tammikuussa ehtii. Tässä vaiheessa iltaa tyydyn kuitenkin ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen tänne tiedon valtatielle.

Peuranmetsästyskausi päättyy tänään. Sain onneksi oman kiintiöni täyteen jo pari viikkoa sitten. Tänään oli jäljellä enää loppujen lihojen pakkausta ja pakastamista. Käytin sanaa onneksi, sillä nyt tuntuu taas olevan jonkin sortin räkätauti olevan tuloillaan. Ainakin nenä vuotaa lahjakkaasti. Piti vielä mennä tekemään lumitöitä, kun en ole aiemmin viitsinyt. Nyt oli lunta niin paljon, ettei huomenna olisi ollut autolla asiaa autokatoksen ulkopuolelle, ellen olisi hieman töitä tehnyt. Vaikka ei silti, kyllä minusta on mukavaa kun vaihteeksi on lunta, yleensä kun täälläpäin sitä on melko vähän.

Koirulaisemme jaksavat viihdyttää meitä. Tosin aina joskus voisi olla mukavaa, elleivät ne jatkuvasti haluaisi olla sylissä. Varsinkin, kun ne yleensä tulevat syliin samanaikaisesti. Tällä hetkellä pienet karvakorvat näyttävät olevan sohvalla. Ovat vaihteeksi repineet tuohenpalan puukorista takan vierestä. Koirulaisissa on yksi mielenkiintoinen piirre, ne eivät syö puruluuta samaan aikaan. Jos niille antaa molemmille oman, niin hetken kuluttua toinen on joko ottanut molemmat tai sitten toinen on hylännyt omansa ja tuijottaa toisen syömistä kateellisena. Normaalista poiketen ne tällä hetkellä näyttävät toimivan toisin. Niisku nakertaa puruluuta ja Nuppu pureskelee tuohen palasta, tosin välillä tuijottaen Niiskun tikun suuntaan.

Laitanpa tähän vielä yhden kuvan, jossa nuo karvakorvat ovat kerrankin rauhallisina.